3.9.2017

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

Pitkästä aikaa täällä! Monien kuukausien blogitauko, mutta kokeillaan lämmitellä tätä kivaa tapaa tallentaa ja jakaa lukukokemus. Nyt olisi vuorossa uusin Kjell Westö.


Rikinkeltainen taivas on sukuromaani ja sukupolviromaani, juuri sitä mitä Westöltä osaa odottaa. Tarina kertoo kahdesta pojasta ja poikien kasvusta aikuiseksi. Ystävyys syntyy erilaisista taustoista huolimatta ja kestää läpi elämän. Kestää, vaikka aika paljon on kestämistä. Jokaisessa perheessä tapahtuu yhden ihmiselämän aikana paljon. Toisissa paljon enemmän. Ja joissakin suomenruotsalaisissa perheissä ja suvuissa vieläkin enemmän, he he. Sukujen ja perheiden ja ystävien ja rakastavaisten tarinoista syntyy hyviä kirjoja. Ja hyvä kirja Rikinkeltainen taivas todella on!

Kirjan kertoja on tavallisen perheen poika, joka ystävystyy suursuvun nuorimman pojan kanssa. Kesät vietetään Rabellien saaristohuvilassa ja talvet koululaispoikina Helsingissä. Pojista tulee miehiä, kun kertoja rakastuu ystävänsä siskoon. Stella on kirjan juonta eteenpäin kuljettava hahmo ja kertojan suurin ja merkittävin rakkaus. Ja muutkin Rabellit pääsevät kertojan ihon alle ja ulottavat suvun lonkerot kaikkialle - hyvässä ja pahassa.

Rikinkeltainen taivas hurmasi ja tarrasi Kirjaniilon todelliseen lukuimuun. Erityisesti pidin menneen kuvauksesta, helsinkiläispoikien nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen on ladattu ihan huikea tunnelma. Nykyajan kuvaus on rikkinäisempää, hajanaisempaa, epäharmonisempaa. Voi nykyaikaa!

Kjell Westö 2017: Rikinkeltainen taivas (Den svavelgula himlen)

1 kommentti: