1.3.2016

Edmund de Waal: Jänis jolla on meripihkanväriset silmät

Kirjablogeja lukeva ei ole voinut välttyä meripihkasilmäiseltä jänikseltä. Kirjaniilo on trendistä myöhässä, mutta väliäkös sillä, kirjan tarina ei ole vanhentunut mihinkään. Lukijat vanhenevat, tarinat säilyvät..


Mistä aloittaisi? No ehkä siitä tarinasta. Omaelämäkerrallisessa kirjassa seurataan de Waalin sukua aina 1800-luvun puolivälistä tähän päivään. Ephrussien juutalaissuku vaikuttaa mm. Pariisissa ja Wienissä ja sen vaikutusalue ulottuu lopulta myös Tokioon. Ja Japanista koko stoori on oikeastaan riippuvainen, nimittäin kaikki kietoutuu netsukeiden, eli pienten japanilaisfiguureiden ympärille. Ja minkälainen tarina siitä tuleekaan, unohtumaton ja koskettava!

Ephrussin suvun ainutlaatuinen tarina on täynnä historian pakottamia käänteintä ja netsuket nivovat sukupolvet ja kokemukset kiehtovasti yhteen. Mahtisuvun vaiheet näkyvät myös eurooppalaisessa taiteessa ja lukiessa saa sekä seikkailla että sivistyä. Tarinan koskettavuus puolestaan syntyy omaelämäkerrallisuudesta ja tietysti juutalaissuvun vaiheista holokaustin aikana.

Isojen teemojen ja sukukronikoinnin lisäksi kirja onnistuu tuomaan monta teemaa hienovaraisesti nykyhetkeen. Itävallan juutalaisvihassa on jotain pelottavan ajankohtaista ja vaikka kirja kertoo mahtisuvusta, tulee suku- ja perhehistoria monta kertaa kovasti iholle.

Tätä oli nautinto lukea.

Edmund de Waal 2010: Jänis jolla on meripihkanväriset silmät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti