15.6.2015

Aino Sibelius: Ihmeellinen olento

Taiteilijoiden kirjeissä ja päiväkirjamerkinnöissä on jotakin maagista. Henkilökohtaisen tekstin kirjoittaminen lienee yksi itseilmaisun muoto, mutta lisämakua tuonee tieto siitä, että merkinnät  jäävät myös jälkipolville. Kaipa he sen tiedostavat, eikö?


Oli oikein helppoa tarttua Aino Sibeliuksesta kertovaan kirjaan, jonka pohjana on Ainon ja hänen miehensä kirjeenvaihto. Tai no, myös tulevan miehen, koska ennen avioliittoa lähetetyillä kirjeillä on kirjassa iso painoarvo.

Kirjalla on ihana nimi ja teos vahvasti alleviivaa sitä, että Aino Sibelius todella oli Ihmeellinen olento. Ainon kirjeistä paljastuu äärimmäisen omistautuva, herkkä ja rakkaudessaan sitkeä nainen. Pariskunnan kirjeissä näkyy sielujen yhteys, kumppanuus, kunnioitus ja voimakas lemmenkipinä. Ihanan siirappista on. Olisiko hei aika kaivaa taas kynät ja kirjepaperit esille?

Teos on tiivistelmä ja valikoima Sibeliusten kirjeistä ja Jenni Kirves tuo esiin nimenomaan Ainoa, hänen persoonaansa, valintojaan ja elämänasennetta. Lukijalle tämä on helppo kirja, jos ei jaksa kahlata läpi tuhatsivuisia niteitä ja Jean Sibeliukseen painottuneita elämänkertoja.

"Kirjoitat niin sydämellisiä ja lämpöisiä kirjeitä, että voin lämmittää huonetta vähemmän niinä päivinä jolloin saan kirjeen", kirjoitti Janne Ainolle 1890. Olen samaa mieltä, kirjeet ovat kauniita, avoimia ja täynnä lämpöä Jannea kohtaan.

Jenni Kirves 2015: Aino Sibelius: Ihmeellinen olento. 
    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti