21.5.2015

Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta

Sadie Jonesin uusin on kirvoittanut kommentteja puolesta ja vastaan. Jonkin puolesta-kirjoituksen jälkeen laitoin sen varaukseen ja olen tyytyväinen, että niin tein.

Ehkä rakkaus oli totta on hyvä nimi. Koko kertomuksen läpi sitä miettii, että no oliko vaiko eikö ollut ja mitä se tarkoittaa? Mielestäni hyvä käännös nimelle Fallout.


Tarina kertoo neljästä nuoresta: kahdesta tytöstä ja kahdesta pojasta. Parit löytyvät ja rakkaus on totta. Mutta pinnan alla kytee jotain muuta. Kaipaus jonnekin, epäilys jostakin, epätoivo johonkin, pelko, tajuamattomuus, liika ylpeys ja mitä näitä nyt on. Jokainen on valinnut parinsa vähän väärin, vaikka sitä he eivät aina itsekään huomaa.

Kirjan rakenne on hyvä, koska tarina kulkee koko ajan jotakin kohti. Loppuratkaisua, ehkä sitä mikä sinetöi sen, että oliko se rakkaus totta vai ei. Pidin myös nuoruuden kuvauksesta, ihmissuhteiden kuvauksesta, teatterimaailman kuvauksesta ja Lukesta, kirjan päähenkilöstä.

Luke on kaiken ytimessä ja Lukesta Ehkä rakkaus oli totta kertoo. Luken valinnoista, persoonasta, taustasta, kasvusta, urasta ja kyvystä rakastaa. Lukesta piirtyy aika kompleksinen kuva, mutta lukija on hänen puolellaan, kävi miten kävi. 

Ihan varmasti tutustun Sadie Jonesin muuhunkin tuotantoon. Tämä oli hänen neljäs kirjansa.

Sadie Jones 2014: Ehkä rakkaus oli totta (Fallout).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti