9.4.2014

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Sielut kulkevat sateessa

Kirjaniilo touhotti Pasi Ilmari Jääskeläisen uusimmasta jo viime vuoden toukokuussa. Huh, miksi ihmeessä luin tämän nyt vasta? Ehkä siksi, että hyvän kanssa ei ole kiire.

Sielut kulkevat sateessa oli juuri sitä mitä odotin ja hittovie, nyt pitää taas odottaa seuraavat pari vuotta, että Pasia saa lisää. < oh hoh! :) Erityisesti pidän siitä miten Jääskeläisen kuvittelu taipuu mutkalle ja siitä mutkasta syntyy uskottava ja koskettava tarina. 


Tarina kertoo sairaanhoitajasta, joka siirtyy työskentelemään uskonnolliselle hoitofirmalle. Firmalla on melko poikkeavia työskentelytapoja ja hoitsumme Judit päätyy tunnetun ateistin ja hänen taustaryhmänsä käsiin. Judit joutuu myös teosniemen mukaisten sateessa kulkevien sielujen käsiin. Ja sitten käydäänkin jo maailmojen sotaa, mihin liittyy uskisten ja ateistien lisäksi yksi kuolemansairas kummipoika, paavi, Jumala, taivas, kirjavampyyri(!) ja lapsuuden leikit.

Millaiselle mutkalle teoksen maailma sitten kääntyy? Kirjassa esitellään scifin ja fantasian aineksista ammentava maailma, mikä ei tässä todellisuudessa järjellä ajateltuna ole mahdollinen. Mutta kirjan maailmassa se muuttuu todelliseksi ja tarina hyvinkin uskottavaksi ja eipä siitä sen enempää ettei tule spoilattua. Todellisen maailman luominen epätodellisista aineksista on hyvän kirjailijan merkki. Jääskeläinen on ehdottomasti yksi kiinnostavimpia kotimaisia kirjailijoita. En malta odottaa seuraavaa avausta.

Onko Rouva Blanka jo lukenut Jääskeläistä? 

Pasi Ilmari Jääskeläinen 2013: Sielut kulkevat sateessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti