31.3.2014

Maria Turtschaninoff: Helsingin alla

Hieno kansi näin aluksi. Antaa hienon visuaalisen ilmeen koko tarinalle. Tämä oli musta ihan toimiva pätkä. Jäi päälle toi nuorisokieli, jota kirjassakin puhutaan. Ilmaisut olivat aika hassuja. Joko minä tai Maria Turtschaninoff (huh mikä sukunimi) ollaan tiputtu kelkasta jo aikoja sitten. Slangista tosin päästiin heti kun siirryttiin koulumaailmasta muualle. Sekin tuntui hassulta, mutta toisaalta ei sitä puheenpartta olisi koko kirjaa jaksanut.

Se että Helsingin alla on kokonainen maailma on aika hurja juttu. Ei tarvita mitään kääpiöiden vuoria, kun tuo kallion päälle rakennettu kapituuli jonka alla piileskellä. Tykkään ideasta!

Neuvokkaita nuoria, kohtalonkysymyksiä ja tarina, joka on yhdistetty vanhoihin uskomuksiin. Kirjassa tavataan mm. peikkoja, noitia ja vetehisen ratsu. Tässäkin kirjassa tehdään matka, jonka päätteeksi hyvä voittaa ja nuoret kasvavat ihmisinä. Ei haittaa, perinteinen rakenne toimii.

Jotenkin nämä suomalaiset maagisen realismin alueen kirjat eivät ole ollenkaan niin äklömakoisia kuin ulkolaiset vastaavansa ja se on pelkästään hyvä juttu. Suosittelisin ala- ja yläkouluikäisille.


Maria Turtschaninoff: Helsingin alla, 2010

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti