12.1.2014

Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme

Kirjaniilo sai yllätyksekseen joulupukilta viime vuoden Finlandia-voittajan. Hyvä lahja, jota olen lukenut pieninä palasina pikkuhiljaa. Kirjaan oli siis vaikea päästä sisälle ja lukeminen lähti vauhtiin vasta loppupuolella, jolloin en enää malttanut laskea teosta käsistäni.


Helppo sanoa, että kirja on ansainnut voittonsa. Jokapäiväinen elämämme on rakennettu hyvin ja siinä on hyvässä suhteessa totta ja tarua. Päällimmäisenä jäi mieleen erikoinen ja vähän ahdistavakin äiti-tytär -suhde. Kyse on siis venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan ja hänen tyttärensä Aljan, eli Ariadna Efronin vuoropuhelusta. Äidin puheenvuorot on sijoitettu elokuulle 1923 ja tyttären elokuulle 1939, mutta äidin ja tyttären tarinan ympärille kietoutuu maailmansodat, Venäjän vallankumous, tiedustelupalvelu NKVD..

Erityisen hienolta tuntuu jo mainitsemani rakenne, tarina ja sen eteenpäin kuljettaminen todella toimii. Mikä siinä äidin ja tyttären suhteessa sitten hiertää? No ainakin äidin vaikea taiteilijaluonne, menetetyt elämät ja taitaa rakkauskin heittää terävän nuolensa soppaan. Hieno kirja, mutta ei aiheuttanut samanlaisia säväreitä kuin esimerkiksi Ketun Kätilö tai Oksasen Puhdistus.

Nyt kesken ystävän suosittelema Jhumpa Lahirin Kaima ja myös Munro-lukuhaaste etenee. 

Riikka Pelo 2013: Jokapäiväinen elämämme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti