17.8.2013

Yösirkus koukutti Niilonkin

Erin Morgensternin Yösirkus tuntui Rouva Blankan lukukokemuksen perusteella niin houkuttelevalta, että Neiti Niilonkin piti se kirjastosta hankkia. Tulipa samalla muuten korkattua kirjaston aikuisten fantasia -osasto!

Yösirkus onkin melko puhdasta fantasiaa, sinänsä harmi, sillä tuollaisessa sirkuksessa kävisin mielelläni. Se olisi avoinna yöaikaan ja siellä kaikki on mielikuvituksesta kiinni. Sen perässä voisi kulkea ympäri maapalloa ja tavata muita punahuivisia faneja.. Melko varmasti tähän sirkukseen jäisi koukkuun, koska kirjaakaan ei malttanut laskea käsistään. Mahtava stoori!

Kirjan kerronta on äärimmäisen onnistunut, sillä tarina tuntuu todelta. Rakenne vaatii hieman keskittymistä, sillä kirjan luvut eivät kulje kronologisessa järjestyksessä. Kaikki Yösirkuksen tarjoamat kuvat ovat niin aitoja, että lukeminen tuntuu ihan elokuvan katsomiselta. Kyllä vaan!


Kuka on tämä Erin Morgenstern ja milloin saamme lisää yösirkuksia? Internet tietää kertoa kirjailijan olevan amerikkalainen ja Yösirkus on hänen esikoisteoksensa. Morgensternin kotisivuilla myös kerrotaan, ettei seuraava kirjaa ole tulossa vähään aikaan. Harmi, mutta odotellessa voi lukea muita hyviä kirjoja!

Erin Morgenstern 2011: Yösirkus.

14.8.2013

Sari Luhtanen: Murusia

Murusia oli mukava yllätys. Kun ei odota mitään, saakin yhtäkkiä takuuvarmaa mukavaa kesäviihdettä, joka ei kuitenkaan ole täysin vailla todellisuuspohjaa. Itseasiassa keskushenkilö, Emmi on erittäin samaistuttavissa (kirjoittaa blogia ;)). Emmi on kotitalousopettaja, joka on epätyydyttävässä suhteessa kolleganrentun kanssa, hän himoitsee parhaan ystävänsä miestä ja jää lisäksi aina tämän varjoon. Yhtäkkiä Emmin keittotaidot kuitenkin huomataan ja hänen elämä mullistuu kaikilla tasoilla.  Tietty, tarviihan viihdekirjassa se draaman kaari olla, mutta jotenkin kaikki on kuitenkin mukavalla tavalla arkista, ei liian chicklit bling blingiä vaan tavallista elämää, jonka osana miehet, ystävät , koirat, uudet naapurit ja uudet mahdollisuudet ovat. Luhtasella on pari muutakin julkaistua romaania, jotka ajattelin lukaista, kunhan kirjastosta vapautuvat.


Luhtanen on muuten tuttu naistenlehdessä (voihan sitä miehetkin lukea...!) ilmestyvästä parivaljakosta, Maisasta ja Kaarinasta. En oikein koskaan ymmärtänyt näitä naisia, mutta taisin aikoinani äidin lehtiä lueskellessa olla liian nuori ymmärtämään naisen elämää. Nykyään naisen elämän kaikkeudessaan on hyvinkin  sisäistettyä.


Sari Luhtanen 2013: Murusia

13.8.2013

Blanka ja Niilo juhlii!

Onnea Me! Yksi vuosi Blankan ja Niilon kirjablogia on tullut ihan huomaamatta täyteen. Eikä kumpikaan varmaan uskonut, että tulisi ;) Tahti on ollut melkolailla hidas ja silloin tällöin kiihkeäkin. Sellaista se lukeminen on, hidasta mutta kiihkeää?

Blogisynttäreistä ei sen enempää. Mutta väliaikafiiliksiä voinee tässä samalla kertoa, vaikkei mitään olekaan juuri nyt luettuna.. Kirjaniilo sai vihdoin noudettua kirjastosta Blankan jo lukeman Yösirkuksen. Olen vähän jo aloitellut ja kylläpä koukuttaa, aijai!


Yöpöydälle on alkanut muodostua myös matkakirjojen pino, jossa mm. kauan kaivattu Eeva Kilven Kuolinsiivous ja Juha Itkosen Hetken hohtava valo.

Mitä muuta on pinossa? No sunnuntain Hesarista (kuvan ryppyinen sivu pihistetty ravintolan lehdestä) tuli bongattua syksyn uutuuskirjoja. Listalle lisätään kotimaisista ainakin Tuomas Vimman Ruutukymppi, Jarkko Tontin Lento, Leena Parkkisen Galtbystä länteen, Johanna Sinisalon Auringon ydin ja Pasi Ilmari Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa. Tiedän melkein varmasti tykkääväni Vimmasta, Parkkisesta ja tietty Jääskeläisestä. Mutta niistä lisää, kun tämä blogin toinen vuosi tässä pääsee kunnolla käyntiin. Onnea me!

7.8.2013

Doris Lessing: The Diaries of Jane Somers

Kirjaniilon yöpöydälle pääsi jälleen yksi kirjaston poistomyynnin aarteista. Oikeasti välttelin tätä kirjaa kuin ruttoa, koska sen kansi on niin luontaantyöntävä. Kyllä! Mutta sitten epätoivon hetkellä, kun mitään muuta ei ollut tarjolla.. Tiedättehän!

The Diaries of Jane Somers on kahdesta osasta koostuva kertomus naistenlehtinaisesta. Janna, eli Jane Somers, on tyylikäs, älykäs ja menestynyt nainen, joka johtaa suuren naistenlehden toimitusta. Työ on imaissut Jannan mukaansa ja muut elämän osa-alueet ovat jääneet työn jalkoihin. Jalkoihin ovat jääneet ystävät, aviomies, omat vanhemmat, omat sisarukset ja oman perheen perustaminen. Viisikymppisenä Janna ottaa menetetyt hetket takaisin ja tutustuu muun muassa vanhuuden, ystävyyden ja huolenpidon maailmaan. Ja onhan tarinassa vähän rakkauttakin!


Kirja on todella kiehtova. Se on älykäs, koskettava ja jopa ravisteleva. Varsinkin tässä todellisuudessa, jossa ympärillämme on yhä enemmän ja enemmän vanhoja ihmisiä. Herätessään ruuhkavuosistaan Janna osallistuu naapurustonsa vanhusten elämään ja osallistuu myös sisarensa lapsien kasvatukseen. Hän ikäänkuin pesee huonon omatuntonsa. Hyvä, ajatuksia herättävä kirja ja kaunista englantia, vaikeaakin. Pidin myös päiväkirjamaisesta rakenteesta. Taidan tarttua Lessingin teoksiin myös jatkossa. Jane Somersin päiväkirjoja ei tietääkseni ole suomennettu.

Doris Lessing 1984: The Diaries of Jane Somers.