3.9.2012

Siskon suosittelemaa chick litiä..


Voiko puhelun odottaminen olla näin hauskaa? Kysytään Kuutamotariffin takakannessa.
Lukijana pitäisi kai vastata esitettyyn kysymykseen. Odottaminenhan ei yleensäkään ole hauskaa, vaan suorastaan sietämätöntä, paitsi hyvän kirjan parissa. Keskushenkilö Coralla ei ole kirjaa vaan älytön määrä vapaata tajunnanvirtaa, jossa muistellaan sikin sokin kohtaamisia odotuksen kohteen kanssa, suhdetta edelliseen poikaystävään, vastaillaan puhelimeen, sillä seurauksella, että aina väärä henkilö soittaa, ja pohditaan iloisesti elämää ja tietenkin sitä soittaako se vai ei. Kokonaisuutena kirja on  ihan ok ja päähenkilön kommellukset naurattavatkin välillä. Itse en syttynyt tähän ihan samalla tavalla kuin kirjan suosittelija, joka on lukenut kirjan vähintään viisi kertaa. Kuulemma saa hänet aina hyvälle tuulelle. Sen voin kyllä uskoa, kaikesta itsesurkuttelusta huolimatta Kuutamotariffi pitää sisällään positiivista huumoria ja lohduttaa kanssanaisia hupsuudellaan.
Ildikó von Kürthy 1999: Kuutamotariffi ( Mondscheintarif)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti